Stressi ja ahdistus!
Miten voi muka stressata ja ahdistaa?
Miksi en jaksa?
Miten taistella eteen päin?
Olen nyt taas sellaisessa ns. Burnout tilanteessa. Järkyttävä ahdistus ollut pitkän aikaa, ei saa mitään tehtyä, ei ole mitään intoa, ei innostu mistään, on vain väsynyt ja heikko olla. Eikä ole kavereita juuri arjessa, eikä harrastuksia.
Itselläni on AD/HD, on aivovamma, on laaja alaiset kognitiiviset ongelmat.
Ylivilkkautta ja vireystilaa yritetään Consertalla hoitaa, mutta viime kuukausina sivuoireet pahentuneet ja pahentuneet.. Ilman consertaa en pysy hereillä, en ymmärrä sitä vähääkään puhetta saati osaa puhua. Olen yrittänyt taistella että saisin elvansensen kokeiluun, lääkäri on konsultoitu KYS neurologiaa voiko sen määrätä koska minulla on aivovamma, mutta ei vastausta.
Neurolle minulla ei ole hoitosuhdetta koska heidän mielestään aivovammani on pienin asia mikä minua vaivaa. Koska he laskivat minun diagnoosin keskivaikesta – > lievään tai erittäin lievään sen vuoksi että Lahdessa otettiin kuvat 3Teslan koneella ja Kuopiossa 1.5 Teslan.
Kognitiivisstä puolta ja mieltä brintellix tasoittaa? Mutta onko nämäkään oikein tai tarpeen? Kukaan ei tähän osaa vastata edes. Brintellix, noh en tiedä mitä se yrittää tehdä.
Melkein 6kk olin ilman lääkäri kontaktia kun hän oli sairaslomalla, jonka vuoksi lähetteet Tyks aivovamma puolille ja neurologiselle valmentajalle viivästyi. Tai ei ne ole edes vielä menneet eteenpäin. Tiistaina vasta hoitoneuvottelu ja katsotaan uudelleen sitten.
Nyt on mieli, keho, ja koko paketti päässyt taas menemään siihen pisteeseen että en pärjää itseni kanssa, en kehon kanssa, se reagoi voimakkaasti, enkä mieleni se on sekavassa tilassa. Tähän ei koskaan auta lääkkeet, joskus ehkä keskustelu. En tiedä enää edes itse.
Miksi sitten stressaa ja ahdistaa?
Tähän kaikkeen on varmasti monta syytä. Stressi lapsien hyvin voinnista, mitä tulevaisuus tuo tulleessaa? Yhdellä on AD/HD, yhdellä on määrittelemätön luustokato jonka vuoksi tutkimukset käynnissä HUS lastensairaalassa helsinkissä siihen lisätään hänen laajat ruoka aine allergiat. Yhdellä on sydämen kanssa säännöllinen seuranta ja laajat ruoka aine allergiat ja refluksi oireet.
En pärjää kunnolla arjessa, en osaa puhua oikein, en osaa ymmärtää toisten puhetta aina, olen ylivilkas, olen väsynyt melkein aina, en osaa arkea järjestellä oikein, ei ole varaa harrastuksiin, eikä juuri kavereitakaan.
Kaiken kukkuraksi minun pitäisi pystyä olemaan lapsilleni isä ja vaimolleni aviopuoliso ja pärjätä arjessa.
Miksi kaikki on meitä vastaan aina?
Miksi emme saa nauttia elämästä, se on loppupeleissä aika lyhyt aika?
Miksi ei voisi jotakin huolta olla vähemmän?
